Jeesus lupasi, että joka elää ja uskoo häneen, ei tule koskaan kuolemaan (Joh.11:25-26). Lupaus koski tietenkin hengellistä elämää tuonpuoleisessa, eikä niinkään biologista elämää tässä maailmanajassa. Kun ihminen kuolee, hänen biologinen kehonsa tulee maaksi jälleen (1.Moos.3:19). Sen sijaan ikuinen elämä, josta Jeesus puhui, se oli viittaus Jumalan lasten ikuiseen elämään Jumalan yhteydessä. Jumalan lapseus, hengellinen kuolemattomuus, on tiivistetyssä muodossa saavutettavissa tällä tavoin:
Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan (eli Jeesuksen), hän (Jeesus) antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta. (Joh. 1:12,13)
Esi-isämme elivät todella pitkään:
Aadam, joka oli ensimmäinen ihminen maan päällä, hän eli varsin kauan. Hän kuoli vasta 930-vuotiaana (1.Moos.5:5). Oli myös monta muuta jotka saivat elää pitkään. Esimerkiksi Jered eli 962-vuotiaaksi (1.Moos.5:20) ja Metusalah 969-vuotiaaksi (1.Moos.5:27). Monet uskovat että tuollaiset korkeat iät ovat vain taruja, vailla todellisuuspohjaa, etenkin jos eivät usko todeksi Raamatun kertomuksia. Mutta jopa tiede todistaa, että se on täysin mahdollista. Ainakin teoriassa.
Tiede todistaa korkean eliniän mahdolliseksi:
Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että ihmiset voisivat elää satoja vuosia, sillä edellytyksellä että heidän solujensa jakaantumisvauhti pysyisi vakiona. Tieto ei tietenkään tullut itsestäni, vaan joidenkin aihepiiriä käsittelevien artikkeleiden lukemisesta. Todiste tuon asian paikkansapitävyydestä on minulle ainakin toistaiseksi pelkkä teoria, koska en tiedä vielä kaikkea aihepiiristä, siitäkin huolimatta että kirjoitin alaotsikkoon että ”Tiede todistaa…”.
On kerrottu, että eläinlaji Hydra Magnipapillata on lonkerona sellainen, että se pystyy jatkuvasti uudistamaan solujaan. Jopa niin nopeasti, että se pystyisi elää 1400-vuotiaaksi valvotuissa laboratorio-olosuhteissa. Tulevaisuudessa ihmisiä saatetaan valvoa laboratioon jätetyillä näytteillä, geeni- ja kantasoluterapialla, sekä immuunijärjestelmän stimulaatioilla. Sitä kautta ihmiset voitaisiin ehkä pidettyä niin hyvässä kunnossa, että eliniät nousevat merkittävästi?
Jumala vähensi ihmisten elinikää:
Useiden satojen vuosien elinikä on mahdollista ainoastaan, mikäli Jumala päättää nostaa ihmisten keski-iän, kenties jopa samoihin lukemiin missä ne oli vuosituhansia sitten. Jumala selvästikin alensi ihmisten keski-iän (1.Moos.6:3). Siksi en usko että hän nostaisi sen jälleen, ainakaan näissä merkeissä.
Kuolleisuus lisääntyy aina ikääntymisen myötä. Iän myötä soluja kuolee nopeammin kuin mitä uusia tulee tilalle. Siksi kuolema on vääjäämätön asia. Jumala on istuttanut ihmisten DNA:han sellaisen tiedon, että jakaantumisvauhdin on pakko hidastua. Ja tämä hidastuminen johtunee hänen päätöksestään, että ”kerran on kuoleminen” (Heb.9:27, 1.Moos.3:19).
Raamattu sanoo että ainoastaan Jumala on kuolematon (1.Tim.6:16), joten pidän epäuskottavana että ihmiset tehdään vielä ikiliikkujiksi näissä kuolevaisissa kehoissa, sillä ne ovat kumminkin pian ruumisarkuissaan matojen jäytämänä, tai peräti kukkamultana aikojen saatossa.
Spekulaatioita eliniän pudottamisen syistä:
Voimme vain pohtia mikä syy oli olemassa eliniän pudottamiselle. Totuutta asiasta emme kuitenkaan tiedä. Vastaus jää aina tulkinnalliseksi, siinä asiayhteydessä missä se on ilmoitettu (1.Moos.6:1-7). Se, että me olemme liha (1.Moos.6:3), ei voi olla se todellinen syy siiheen, että Jumala pudotti ihmisten elinikää sadoilla vuosilla. Ehkäpä eliniän pudotus johtui ihmisten pahuuden tähden, tai sen tähden että ”Jumalan pojat” ottivat itselleen vaimoja ihmisten joukosta?
Yksi syy eliniän pudottamiselle saattoi juuri olla tuo, että ”Jumalan pojat” (langenneet enkelit) ottivat itselleen vaimoja ihmisten joukosta (1.Moos.6:4). Näin ihmisten geeniperimät menivät sekaisin kun materialisoituneet henkiolennot tekivät naiset raskaiksi, joiden kautta syntyivät nefilimit, nuo muinaisajan jättiläiset.
Nefilimit kuolivat pois vedenpaisumuksessa. Silloin he jäivät vaeltelemaan maan päälle näkymättöminä henkiolentoina, ilman omaa kehoa. Ja siksi he arvioni mukaan, ns. demoneina, pyrkivät saamaan itselleen kehon. Uuden kehon kautta he voivat toteuttaa omia himojaan ja halujaan edes jossain määrin. Se on yksi syy miksi maailmassa on niin paljon riivattuja ihmisiä. Toinen syy on se, että riivatut avasivat henkivalloille portin päästä sisälle kehoon, esimerkiksi harjoittamalla syntiä ilman katumusta.
Kommentoi