Taas uusi harhaoppi paljastettu:

Monet kristityt uskovat ja opettavat, että Pyhä Henki on Jumala. Itse en voi millään uskoa siihen. Raamattu ei tue sellaista uskomusta. Ne jotka uskovat siihen, he vetoavat muutamaan Raamatun jakeeseen jotka eivät kerro sitä suoranaisesti, eikä edes epäsuorasti. Silti he tulkitsevat nuo jakeet aivan kuin niistä voisi tehdä sellaisen johtopäätöksen, että Pyhä Henki on sittenkin Jumala. Käydään nyt seuraavaksi nuo jakeet läpi. Tutkitaan onko asian laita kuten he opettavat, nuo Jumalan sanan väärentäjät.

Lähitarkastelussa ne Raamatun jakeet jotka todistavat trinitaareille että Pyhä Henki on Jumala

Ensimmäinen kohta:

Mutta Pietari sanoi: ”Ananias, miksi on saatana täyttänyt sinun sydämesi, niin että koetit pettää Pyhää Henkeä ja kätkit osan maatilan hinnasta? Eikö se myymätönnä ollut sinun omasi, ja eikö myynnin jälkeenkin sen hinta ollut sinun? Miksi päätit sydämessäsi tämän tehdä? Et sinä ole valhetellut ihmisille, vaan Jumalalle.” (Apt. 5:3,4)

Toinen kohta:

Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? (1.Kor. 3:16)

Kuten ehkä jo huomasit, sellaisia jakeita Raamatusta ei löydy kovinkaan monta, josta voisi saada käsityksen että Pyhä Henki on Jumala. Ja voiko edes noista kahdesta kohdasta saada sellaisen käsityksen? Sitä lähdemme nyt tutkimaan.

Mikäli Pyhä Henki on oikeasti se meidän ainoa Jumala (5.Moos.6:4, Mark.12:29), niin miksi siitä on niin vähän, tai ei lainkaan mainintoja Raamatussa, vaikka sitä pidetään niin tärkeänä tietona, että se on ujutettu jopa kolminaisuusoppiin? Johtuneeko se siitä, että Pyhä Henki ei sittenkään ole mikään Jumala, vaan Jumalasta lähtevä voima, tai hänen voimavaikutuksensa? Eli Jumalan voima toiminnassa!

Ensimmäinen kyseenalainen todistusaineisto: Apt. 5:3,4

Ensimmäinen kyseenalainen todistusaineisto (Apt.5:3,4) kertoo meille, että Pyhän Hengen pettämisen kautta on mahdollista valehdella Jumalalle. Näin kävi Ananiakselle kun hän yritti pettää apostoleita, laittamalla heidän jalkojensa juurelle (Apt.4:37) ainoastaan osan niistä rahoista jotka hän sai myymällä maatilansa (Apt.5:2).

Trinitaarit uskovat todistavansa Apt.5:3,4 perusteella, että pettämällä Pyhää Henkeä, me olemme pettäneet Jumalan, ja että siitä syystä Pyhä Henki on Jumala. Tuollainen johtopäätös on ontuva. He yrittävät luoda jotain mystiikkaa, mitä ei ole edes olemassa.

Pyhä Henki, Jumalan voimavaikutus, se edustaa Jumalaa. Tietenkin on sillä tavoin, että se mitä olemme tehneet Jumalan edustajalle, sen me olemme tehneet myös Jumalalle. Ja minkä olemme tehneet Jeesukselle, Jumalan Pojalle, sen me olemme tehneet myös Jumalalle (Joh.15:23).  Vastaavasti se minkä me olemme tehneet lähimmäisillemme, sen me olemme tehneet kuningas Jeesukselle (Matt.25:40), ilman että meidän lähimmäisemme on sen perusteella Jeesus. Tarkoitan tällä sitä, että mikäli PH on Jumala, sen perusteella että se mitä on tehty PH:lle on tehty Jumalalle, niin siinä tapauksessa lähimmäisemme täytyy myös olla kuningas Jeesus, koska mitä olemme tehneet lähimmäisillemme, sen me olemme tehneet kuningas Jeesukselle (Matt.25:40).

Uskotko että ”vaivainen ihminen” on Luojamme, sen perusteella että se joka ”vaivaista sortaa, se herjaa Luojaansa”? (Snl.14:31). Tuskinpa niin. Tai onko kenties lähimmäisemme Jumala, sen perusteella että rakastamalla Jumalaa, me rakastamme myös lähimmäistämme? (1.Joh.5:2). Se on epäuskottavaa ja absurdia. Edellä mainittuihin asioihin ei liity minkäänlaista mystiikkaa.

Toinen kyseenalainen todistusaineisto: 1. Kor. 3:16

”Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?” (1.Kor.  3:16)

Jae ei ole lainkaan mikään todiste, siitä että Pyhä Henki on Jumala. Pyhä Henki ei ole Jumala sen perusteella, että se asuu uudestisyntyneissä ihmisissä. Tätä asiaa puoltaa se, että uudestisyntyneet kristityt eivät ole muuttuneet Jeesukseksi tai Jumalaksi, vaikka olemme Kristuksessa ja Isässä:

”… että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt”. (Joh. 17:21)

Edellä olevasta jakeesta olemme nyt oppineet sen, että Jeesuksen opetuslapset eivät ole Jumala, siitäkään huolimatta, että he ovat Isässä ja Pojassa (” … että hekin meissä olisivat”).

Mitkä ovat siis todisteet että Pyhä Henki on Jumala?

Sellaisia todisteita ei löydy Raamatusta. Saat hakemalla hakea sellaisia todisteita, mutta niitä on vaikeata löytää.

Miksi kukaan ei esitä minulle niitä todisteita, jos niitä on oikeasti olemassa?

Miksi kukaan ei  puhu Pyhälle Hengelle Raamatussa?

Raamatussa kukaan ei koskaan sanonut yhtään mitään Pyhälle Hengelle. Oletko pistänyt merkille? Miksi kukaan ei koskaan sano mitään tälle oletetulle Jumalalle, jos ”hän” on oikeasti Jumala, taikka yksi Jumalan kolmesta persoonasta? Kukaan ei edes kohdistanut rukouksia Pyhälle Hengelle. Eikö jo viimeistään nyt pitäisi hälytyskellot soida päässä?

Isä ja Poika rakastavat toisiaan. Miksi eivät sano rakastavansa Pyhää Henkeä?

Raamatussa puhutaan paljon Isän ja Pojan välisestä rakkaudesta. Mutta kukaan ei kerro rakastavansa Pyhää Henkeä. Ei edes Isä tai Poika kerro rakastavansa Jumalasta lähtevää henkeä. Ei edes opetuslapset. Oletko pannut merkille? Jumalan vaikuttava voima ei voi rakastaa ketään, vaan se on Jumala joka rakastaa meitä voimavaikutuksensa kautta.

Onko myös rakkaus persoona, kun sitäkin personoidaan?

Raamattu sanoo rakkaudesta, että ”kaiken se uskoo, toivoo ja kärsii” (1.Kor.13:7). Voidaanko tuon perusteella sanoa, että rakkaus on persoona, koska se tekee asioita jotka persoonat tekevät? Eipä tietenkään. Rakkauden kautta vaikuttava usko, toivo ja kärsimyksen kestäminen ei ole varsinaisesti viittaus itse rakkauteen, vaan ihmiseen jossa rakkaus vaikuttaa. Ymmärrät varmaan kielikuvien päälle? Opetus on se, että me itse uskomme, itse me toivomme, ja itse me ne kärsimykset kestämme, silloin kun rakkaus on meissä; eikä suinkaan niin, että rakkaus on persoona koska se uskoo, toivoo ja kärsii. Asiayhteydessä kärsimys viittaa mielestäni siihen, että Jumalan aikaansaama rakkaus saa aikaiseksi sen, että me kestämme meihin kohdistetun vainon, rakkaudesta Jumalaan ja Jeesukseen. Sillä voi toki olla asiayhteydessä muitakin merkityksiä.

Mistä löytyy Pyhän Hengen valtaistuin?

Raamatussa kerrotaan, että Jumalalla on valtaistuin, ja että Poika istuu Isän Jumalan oikealla puolella (Hepr.8:1, Kol.3:1). Siellä kerrotaan myös, että ne jotka voittavat, he saavat istua Jeesuksen kanssa samalla valtaistuimella (Ilm.3:21). Apostoleilla ja 24 vanhemmilla on myös omat valtaistuimet (Matt.19:28, Ilm.4:4). Entäs Pyhä Henki? Onko Pyhällä Hengellä oma valtaistuin? Ei! Sillä ei ole mitään istuinta, vaikka olettavat tämän olevan se sama Jumala joka lähetti sen maailmaan (Joh.14:26) Jeesuksen kautta (Luuk.24:49, Joh.15:26). Miksi Pyhälle Hengelle ei ole suotu sitä kunniaa, saada istua valtaistuimella, jos sen uskotaan olevan Jumala?

Mikä on Pyhän Hengen nimi?

Jos Pyhä Henki olisi Jumala, sillä täytyisi olla oma persoonallinen nimi.

Isä Jumalan nimi on siirtokirjoituksessa JHWH, tai JHVH (ilman vokaaleja). Ja Jumalan Pojan nimi on Jeesus (”Jeshua/Jehoshua”).

Entäs mikä on Pyhän Hengen nimi? Ei sitä ole olemassa, koska kyse ei ole Jumalasta irrallaan olevasta erillisestä persoonasta, vaan Jumalan vaikuttavasta voimasta.

Toki voidaan sanoa, että silloin kun Pyhä Henki tekee jotakin, sitä tekee Jumala, koska Jumala käyttää voimaansa tahtonsa mukaan. Mutta se ei tee siitä mitään kolmatta persoonaa kolminaisuusopin tueksi, jossa esitetään kolmea eri persoonaa yhtenä Jumalana.

Myös enkeleillä on kaikilla omat nimet. Esimerkkinä, Gabriel (Luuk.1:19) ja Miikael (Dan.10:21). Mutta Pyhällä Hengellä ei ole mitään persoonallista nimeä, koska se ei ole persoona, saatikka Jumala.

Ja minä kun luulin että kaikilla ”jumalilla” ja ”epäjumalilla” on omat nimet? Sanat ”pyhä” ja ”henki”, ne eivät ole persoonanimiä. Nuo sanat kertovat meille ainoastaan sen, että kyse on hengestä joka on pyhä. Isot alkukirjaimet ei asiaa muuksi muuta, koska UT:n varhaisimmissa alkuteksteissä kaikki oli kirjoitettu ainoastaan isoilla kirjaimilla. Iso P- ja H-kirjain ovat isolla koska kääntäjät haluavat sinun uskovan että kyse on jostakin erityisestä persoonasta, ja jotta osaisit erottaa sen muista hengistä ja voimavaikutuksista. Minuskelit tulivat käännöksiin vasta satoja vuosia myöhemmin.

Pyhä Henki pitää olla myöskin Jumala, muuten kolminaisuusoppi ei ole oppi kolminaisuudesta

Mikäli Pyhä Henki ei ole Jumala, kolminaisuusoppi kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Kolminaisuusopissa Pyhä Henki täytyy myöskin olla Jumala, jotta se olisi oppi kolminaisuudesta. Mutta todisteet puuttuvat!

Sana ”kolminaisuus” tai ”kolmiyhteinen” ei löydy Raamatusta. Eikä Jumala voi olla kolmiyhteinen, jos huomioidaan että opetuslapset ovat myöskin hänessä (Joh.17:21), vaan silloin hän on kaikkiyhteinen:

”Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa”. (1.Kor.15:28)

Jumala käyttää itsestään aina yksikkömuotoisia persoonapronomineja

Kolminaisuusopissa mainitaan Jumala kolmena persoonana. Mutta seuraavissa jakeissa puhuu vain yksi persoona, ja vain yksi olemus. Vastaavia tapauksia on Raamatussa satoja. Kiinnitä erityistä huomioita lihavoituihin yksikkömuotoisiin persoonapronomineihin:

”Älä pidä muita jumalia minun rinnallani”. (2.Moos. 20:3, 5.Moos. 5:7)

–

”Minä olen Herra, eikä toista ole, paitsi minua ei ole yhtään jumalaa. Minä vyötän sinut, vaikka sinä et minua tunne…”. (Jes. 45:5)

–

”Ennen minua ei ole luotu yhtäkään jumalaa, eikä minun jälkeeni toista tule”. (Jes. 43:10)

–

”Katsokaa nyt, että minä, minä olen, eikä yhtäkään jumalaa ole minun rinnallani. Minä kuoletan ja minä teen eläväksi, minä lyön ja minä parannan; eikä ole sitä, joka pelastaisi minun käsistäni”. (5.Moos. 32:39)

–

”Niin minä otan teidät kansakseni ja olen teidän Jumalanne; ja te tulette tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne …”. (2.Moos. 6:7)

–

”Sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne; pyhittäkää siis itsenne ja olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä… ”.  (3.Moos. 11:44)

Vastaavanlaisia yksikkömuotoisia persoonapronomineja löytyy Raamatun Jumalasta tuhansia. Joten ymmärrettävistä syistä en ottanut tähän mukaan kaikkia esimerkkejä joissa Jumala ilmoittaa olevansa vain yksi (eikä monikollinen). Hän käyttää itsestään vain yksikkömuotoisia pronomineja ja verbejä. Eikö olekin merkillistä? Eikö hänen pitäisi käyttää itsestään monikollisia sanoja, jos hän tarujen mukaan on kolme persoonaa?

Vakavamielinen kysymys

Miksi Jumala käyttää aina yksikkömuotoisia persoonapronomineja ja aina vain yksikkömuotoisia verbejä itsestään, jos hän onkin kaksi taikka kolme persoonaa?

Hänestä, Jumalastamme, on tehty kolmen persoonan käsite. Se on suuri vääryys, sillä hän on oma yksilö eikä monipersoonallisuushäiriöinen. Sanan väärentäminen on tapahtunut Saatanan valheen kautta, erityisesti kolminaisuusopin kautta. Saatana halusi romuttaa kaikesta tärkeimmän käskyn, sen, että Herra JHWH on vain yksi (5.Moos.6:4, Mark.12:29).

Annetaan Jeesuksen kertoa meille kuka on vain yksi, niin me ymmärrämme että hän ei ole lainkaan kolme persoonaa, saatikka kolmen persoonan olemus:

”Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin” ”. (Mark. 10:18)

Jeesus oli siis sitä mieltä, että vain Isä on totinen Jumala, ja siksi Pyhä Henki ei voi olla Jumala:

”Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen”. (Joh. 17:3)

Jeesus paljastaa että Jumala ei ole hän itse, saatikka Pyhä Henki, vaan Isä yksin:

”Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?” (Joh. 5:44).

Jakeessa ei käytetty sanaa ”Isä”, mutta asiayhteys (jae 43 ja 45) paljastaa meille että tämä joku, josta Jeesus puhuu, hän on Isä. Joten Isä täytyy olla se joka ”yksin on Jumala”, ja hän on meidän ”ainoa Jumala”. Jakeessa Joh.5:44 sana ”yksin” tulee kreikkalaisesta alkusanasta ”monos”, mikä suomennettuna tarkoittaa ”yksin”, ”ainoa” ja ”ainut”. Sama sana esiintyy jakeessa Joh.17:3 jossa Jeesus kertoo Isän olevan ainut totinen Jumala.

Ne ”muut jumalat”

Ne muut jumalat, ovat myöskin jumalia. Mutta yllätys yllätys, he/ne ovat ainoastaan ”niin sanottuja jumalia” (1.Kor.8:5-6), mutta eivät totisia Jumalia. On olemassa vain yksi totinen Jumala! Jeesuksen mukaan vain Isä on totinen Jumala (Joh.17:3), siitäkin huolimatta että hän oli psalminkirjoittajan tavoin sitä mieltä, että ne ihmiset joille Jumalan sana tuli, ovat jumalia (Joh.10:35). Jeesus ei syyllistynyt Jumalan pilkkaamiseen koska hän käytti ”theos”-sanaa adjektiivina (laatusanana), eikä substantiivina. Hän tarkoitti että Jumalan sanan saaneet olivat ”mahtavia” ja ”voimallisia”, eikä suinkaan sitä että ainoan Jumalan rinnalla on miljoonia muita totisia Jumalia. ”Theos” tarkoittaa tismalleen samaa kuin Vanhan Testamentin ”el”-sana: ”mahtava” ja ”voimallinen”. Mikäli näin ei olisi, olisi Raamattu ristiriitojen kirja. Silloin Saatana (2.Kor.4:4), Mooses (2.Moos.7:1) ja kaikki Jumalan sanan saaneet (Joh.10:35) ovat myös totisia Jumalia. Mutta näin ei tietenkään ole, sillä he/ne eivät ole Jumalia luonnostaan (Gal.4:8).

Vuodattaako Jumala Jumalan, vai voimavaikutuksensa?

Jos kerran Pyhä Henki on Jumala, niin mahtaneeko olla niin, että Jumala lupaa tässä vuodattaa Jumalan kaiken lihan ylle?

”Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat. Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat”. (Apt. 2:17,18)