Kristillisissä kirkoissa opetetaan valheellisesti ympäri maailman, että Jeesus sanoi olevansa Jumala. Tämän he sanovat tapahtuneen silloin kun hän sanoi juutalaisille nämä sanat:
”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä ollut” (KR-38, Joh. 8:58).
He vertaavat tuota Jeesuksen sanomista, niihin sanoihin jotka enkeli (2.Moos.3:2) sanoi palavassa pensaassa Jumalan asiamiehenä:
”Jumala vastasi Moosekselle: ”Minä olen se, joka minä olen”. Ja hän sanoi vielä: ”Sano israelilaisille näin: ’Minä olen’ lähetti minut teidän luoksenne” ” (KR-33, 2.Moos. 3:14).
Kun he nyt vertaavat Jeesuksen sanoja jakeessa Joh.8:58, siihen mitä enkeli sanoi jakeessa 2.Moos.3:14, niin he uskottelevat että Joh.8:58 pitää sisällään jotain mystiikkaa, ja että Jeesus antoi vihjeen siitä, että hän on itse JHWH, sen perusteella että hän käytti sanoja ”Minä olen” (kreik: ”ego eimi”).
Vaikka Jeesus olisi sanonutkin itsestään, ”minä olen”, eikä ”minä olin”, niin sillä ei ole mitään todistusarvoa sen puolesta, että Jeesus olisi sanonut nimensä olevan ”Minä olen se joka minä olen”. Näin siitä syystä että VT:ssa Herran enkeli ei sanonut, ”minä olen se mikä olen”, vaan pikemminkin, ”minä tulen olemaan mitä tulen olemaan” (2.Moos.3:14). Englanniksi se olisi ”I will be what I will be”.
Rabbi Michael Skobac on sitä mieltä että käännös ”minä olen se joka minä olen” on väärä käännös, ja että oikea käännös on, ”minä tulen olemaan mitä tulen olemaan”. Keneen pitäisi nyt luottaa? Kuka osaa hepreankielen paremmin; länsimaiden teologit, jotka eivät osaa hepreaa äidinkielenään, vai juutalainen rabbi joka osaa heprean äidinkielenään etuperin ja takaperin? Siinäpä pohtimista tämän maailman älyniekoille.
Lukuisat Uuden Testamentin henkilöt sanoivat joskus elämänsä aikana ”ego eimi”, aivan samalla tavalla kuin Jeesus jakeessa Joh.8:58. Heidän joukkoonsa kuului mm. sokea mies jonka Jeesus paransi (Joh.9:9), enkeli Gabriel (Luuk.1:19), Pietari (Apt.10:21) ja Paavali (Apt.21:39). Voidaanko varmasti sanoa että he kaikki olivat se yksi ja sama Jumala, koska he käyttivät itsestään sanoja ”ego eimi”? Eipä tietenkään. Siihen ei auta edes ego eimittelytkään.
Biblehubin sivulla kerrotaan ”eimi”-sanasta että se voi olla ”omnitemporal”, mikä tarkoittaa, että sana voi viitata menneeseen-, nykyiseen- ja tulevaan aikaan (tempukseen). Tällöin on aina päätettävä kontekstista (asiayhteydestä) mistä aikamuodosta on kyse.
Aikamuodot ovat erilaiset suomen- ja kreikankielessä. Koinee-kreikassa se on aina konteksti mikä määrää, onko kyse esim. preesensistä (nykyhetkestä) tai tulevasta ajasta (futuurista). Jakeen Joh.8:58:n konteksti ei kerro mikä on Jeesuksen nimi. Jakeessa Jeesus viittaa omaan ikäänsä. Hänhän sanoi, että hän oli olemassa ennen kuin Abraham. Siitä me tiedetään että Jeesus käytti ”eimi”-sanaa imperfektissä (menneessä muodossa).
Yksi esimerkki: Sana ”eimi” on imperfektissä jakeessa Joh.14:9. Miksi imperfektissä, jos kerran ”eimi” tarkoittaa aina ”olen”? Siksi koska määritelmä sanan aikamuodosta tehdään oikeaoppisesti aina asiayhteydestä! Aikamuodot eivät ole aina samat, vaikka aikamuotoon viittaava sana kirjoitettaisiin samalla tavalla. Näin siis koinee-kreikassa.
Hepreankielen sana ”hayah” esiintyy jakeessa 2.Moos.3:12 muodossa ”ehyeh”. Se on vain kaksi jaetta ennen tuota kuuluisaa 2.Moos.3:14 jonka jotkut virheellisesti luulevat kertovan, että Jumala sanoo nimekseen ”minä olen se joka minä olen”. Suurin osa englanninkielisistä käännöksistä kääntää sen muotoon ”will be”. Linkissä on 19 erilaista käännöstä tuosta jakeesta, ja vain yksi niistä kääntää sen nykymuotoon, ”I am”. Muut 18 kääntää sen menneeseen muotoon. Eikö olekin merkittävä havainto?
Kun mennään vain pari jaetta eteenpäin, jakeeseen 14, niin havaitsemme että kaikki 19 käännöstä kääntää samaisen sanan muotoon ”I AM”. Ja usein jopa ISOILLA KIRJAIMILLA. Miksi muotoon ”I AM”? Sehän oli käännetty muotoon ”will be” vain kaksi jaetta aikaisemmin! He kääntävät sen noin, koska se kuuluu trinitaarien perinteisiin. Perinne on saanut alkunsa katolisesta kirkosta, kirkosta jossa kumarretaan ja rukoillaan epäjumalia. He haluavat sinun uskovan, että Jeesus viittasi jakeessa (Joh.8:58) siihen, että hän on itse se samainen Jumala jonka oma hän on. Heidän mielestään Jeesus on sama Jumala jolle hän huusi ristillä, ”Jumalani, Jumalani”. He haluavat että sinä uskot samalla tavalla. Mitä noihin isoihin kirjaimiin tulee, sanoissa ”I AM”, niin se ei perustu alkuteksteihin, sillä hepreassa ei ollut (eikä ole) isoja tai pieniä kirjaimia, vaan kaikki kirjoitettiin aina samalla tavalla. Lähinnä on kyse tahallisesta manipulaatiosta, jolla teologit yrittävät pönkittää lukijoilleen omaa käsitystään siitä että kyse on jostakin mystiikasta, ja että tuo mystiikka itsessään todistaa että Jeesus on Jumala, ja että hänellä on sama nimi kuin Isällään. Kuningas Jaakon käännöksessä alettiin ilmeisesti ensimmäisenä käyttämään tuota manipuloivaa isojen kirjaimien käyttöä, ”I AM”. Monet muut käännöskomiteat seurasivat kiltisti perässä, vaikka siihen ei ollut mitään rehellistä syytä. Ja tuosta syystä monet kristityt uskovat tänä päivänä, että Jumalan nimi on ”MINÄ OLEN”, vaikka se on ”JHWH” (ilman vokaaleja). Nähdään että lampat ovat seuranneet paimeniensa ääniä.
Kaikki juutalaiset tietävät että ”ehyeh asher ehyeh” tarkoittaa kirjaimellisesti, ”minä tulen olemaan mitä tulen olemaan”. Sen sijaan ”Minä olen” on selittävä käännös. Lauseessa oleva verbi ”ehyeh”, tulee tietenkin sanasta ”hayah”. Se tarkoittaa ”olla” tai ”tulla olemaan”. Mutta asiayhteydessä, muodossa ”ehyeh”, se tarkoittaa ”tulen olemaan”, tai ”minä tulen olemaan”, eikä suinkaan ”minä olen”. ”Ehyeh” on nimenomaan ensimmäisen persoonan yksikkömuodossa oleva imperfekti, eikä suinkaan preesens. Hepreassa imperfekti ilmaisee päättymätöntä toimintaa, olipa sitten kyse menneisyydestä, nykyhetkestä tai tulevaisuudesta, joten tämän voi myös pitää toisena syynä sille, että ovat kääntäneet ”ehyeh” muotoon ”minä olen”, vaikka kirjaimellinen ja parempi käännös olisi ”minä tulen olemaan”.
”Hayah” (H1961) esiintyy VT:ssa peräti 3561 kertaa (KJV:ssa). Se on jaettu tasan tarkkaan sataan eri muotoon. Yksi muodoista on edellä mainittu ”ehyeh”. Siinä muodossa sana esiintyy 43 kertaa. Lähes aina se on käännetty menneeseen muotoon (englanninkielisissä käännöksissä useimmiten, ”I will be”) ja vain muutaman kerran nykymuotoon, joista merkittävin esimerkki on 2.Moos.3:14.
Mikäli ”ehyeh” oikeasti tarkoittaisi ”minä olen” niin silloin lähes kaikki esiintymiskerrat olisivat esim. englanninkielisissä käännöksissä ”I am” eikä ”I will be”. Näin ei kuitenkaan ole. Ja syy on looginen. ”Ehyeh asher ehyeh” tarkoittaa aivan sitä mitä juutalaiset rabbit opettavat, eli ”Minä tulen olemaan mitä tulen olemaan” (”I will be what I will be”).
Raamattu Kansalle-käännöksen alaviite siitä, että Jumalan nimi jakeessa 2.Moos.3:14 muodostuu sanasta ”haajaa” (”hayah”), on kaukaa haettu. ”Hayah” ei esiinny jakeessa tuossa muodossa, vaan muodossa ”ehyeh”, ja se on futuuria joka viittaa tulevaisuuteen.
Sanat ”ego eimi” käännetään oikeaoppisesti kontekstin avulla
Uuden testamentin kreikkalaisista alkusanoista ei voi todistaa että Jeesus käytti preesensiä jakeessa Joh.8:58, sillä hän on hyvinkin voinut käyttää jakeessa imperfektiä (mennyttä muotoa). Koinee-kreikassa ”eimi” voi olla aikamuotona, ei ainoastaan nykyhetkeä, vaan myös mennyttä aikaa. Sama asia tulee esille myös Strongin kreikka-englanti-sanakirjasta (vanhasta versiosta) jossa kerrotaan että ”eimi” (G1510) voi olla viittaus sekä nykyiseen että menneeseen aikaan.
Tämän ”eimi”-sanan oikea aikamuoto VALITAAN OIKEAOPPISESTI AINA KONTEKSTISTA eikä epämääräisistä arvailuista. Asiayhteys paljastaa, että Jeesus käytti sanomisessaan mennyttä aikamuotoa (IMPERFEKTIÄ). Hän nimenomaan vastasi juutalaisten ihmettelyyn siitä kun hän paljasti Abrahamin nähneen Jeesuksen ennen kuin hän oli edes syntynyt maailmaan:
56. Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi. ”57. Niin juutalaiset sanoivat hänelle: ”Et ole vielä viidenkymmenen vuoden vanha, ja olet nähnyt Aabrahamin!” 58. Jeesus sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä ollut”. (Joh. 8:56-58)
Koinee-kreikan preesensissä on toiminto joka on laajennus aiemmasta. Mikäli verbi on preesensissä, mutta on ajan indikaattorina, silloin verbi on referenssinä menneeseen aikaan ja jatkuu preesensissä. Sanoilla ”ego eimi” (minä olen) voi olla kolme eri aikamuotoa; mennyttä, nykyistä ja tulevaa. Näitä eri aikamuotoja voi sitten kääntää uusiin käännöksiin mielensä mukaan, luodakseen salaperäisyyttä jota ei ole olemassakaan. Toiset päättivät valita preesensin ja rinnastaa ne Jumalan sanoihin ”minä tulen olemaan mitä tulen olemaan” jotta se sopisi paremmin heidän ideologiaansa.
Ei mitään yhtymäkohtia jakeissa 2.Moos. 3:14 ja Joh. 8:58
Näin olemme huomanneet, että Jeesuksen sanomisella (Joh. 8:58) ja enkelin sanomisella palavassa pensaassa (2.Moos. 3:2,14) ei ole minkäänlaisia yhtymäkohtia, vaan kyse on katolisen kirkon traditiosta, huijauksesta ja virheellisestä käännöksestä, jossa väellä ja voimalla on yritetty ujuttaa polyteismia raamatullisen monoteismin sekaan. Tämän valheen ovat sitten länsimaiset myöhempien aikojen kristilliset kirkot omaksuneet itselleen suurena totuutena. Tuosta valheesta tuli hyväksytty traditio kristillisille kirkoille. Kaikki, jotka ovat vilpillisesti tuollaista opettaneet, tulevat saamaan siitä tuomion tuomiopäivänä. Vaikka siitä ei kaikille tulisikaan kadotustuomiota, niin ei tuollainen vilppi ainakaan heidän kruunuaan kirkasta.
2.Moos.3:2,14 ja Joh.8:58 ovat tietenkin toisiinsa nähden kaksi eri tapahtumaa. Niiden väliin mahtuu 1400-1500 vuoden ajanjakso. Niissä ei edes puhuta samasta asiasta. Ensimmäisessä tapahtumassa enkeli kertoo Jumalan asiamiehenä, että Jumalan kutsumanimi pitää olla ”Minä tulen olemaan mitä tulen olemaan”. Ja toisessa tapahtumassa Jeesus paljasti, että hän oli olemassa ennen kuin Abraham syntyi maailmaan. Siitä syystä on hyvin vilpillistä sanoa, että Jeesus väitti olevansa Jumala jakeessa Joh.8:58.
Joistakin käännöksistä saa sellaisen käsityksen että kääntäjät uskovat Jeesuksen käyttäneen puhessaan mennyttä muotoa, eikä preesensiä, ja että sanomiseen ei liity mitään salaperäisyyttä (Joh. 8:58):
RAAMATTU KANSALLE:
”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennen kuin Abraham syntyi, minä olen ollut”.
KIRKKORAAMATTU 1938:
”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä ollut”.
KIRKKORAAMATTU 1992:
”Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: jo ennen kuin Abraham syntyi — minä olin” ”.
Jeesus ei koskaan sanonut olevansa Jumala:
Voit halutessasi etsimällä etsiä Raamatusta todisteita siitä, että Jeesus sanoi olevansa Jumala. Mutta et tule löytämään niitä, et edes hakukoneilla. Ja nyt kun niitä ei ole olemassa, uskallan yhä väittää sitä samaa, minkä Jeesus tunnusti Isälleen:
”Isä… YKSIN olet totinen Jumala…” (Joh. 17:1,3).
Tämä trinitaarien ainoa ”todiste” siitä, että Jeesus sanoi olevansa Jumala, se on nyt lopullisesti kumottu. Jeesus ei koskaan sanonut olevansa Jumala. Jos hän olisi Jumala, hän olisi kertonut sen.
Loppukevennys:
Mahtaneeko myös Paavali olla Jumala, seuraavan jakeen perusteella?
”Mutta Jumalan armosta MINÄ OLEN SE, MIKÄ MINÄ OLEN, ja hänen armonsa minun kohtaani ei ole tyhjä ollut, vaan minä olen enemmän työtä tehnyt kuin muut kaikki; mutta en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka minussa on” (1.Kor. 15:10).
Taidatkos sen selvemmin sanoa!