Joku kysyi minulta joskus aikoinaan, mitä tarkoitetaan "profeettain hengillä". "Profeettain henget" on vanhaa suomenkieltä, ja se esiintyy sellaisenaan vanhassa kirkkoraamatussa (v.1938) esimerkiksi täällä:

"Ja profeettain henget ovat profeetoille alamaiset" (1.Kor.14:32).

Ja täällä:

"... Herra, profeettain henkien Jumala, on lähettänyt enkelinsä..." (Ilm.22:6).

Nykysuomen kielessä voisi kirjoittaa "profeettojen henget", sen sijaan että kirjoitettaisiin "profeettain henget". Näin se on ymmärrettävämmässä muodossa.

Raamatussa "profeettojen henget" on viittauksena profeetoissa vaikuttavasta jumalallisesta voimavaikutuksesta. Tuo voimavaikutus on jumalallinen koska se on Jumalasta tullut, eikä se siten ole suoraan profeetoista lähtöisin, siitäkin huolimatta että se välillisesti heidän kauttaan vaikuttaa.

Jumalan voimavaikutuksen kautta ovat profeetat saaneet inspiraation ja taidon tehtävää varten, mikä on Jumalan ilmoitusten esiin tuominen kirjoitetussa tai lausutussa muodossa. Oikeat profeetat puhuvat "Herran sanana" ainoastaan sen, minkä Jumala on heidän käskenyt puhua, tai minkä he saivat häneltä jaettavaksi. Siksi he pystyivät sanomaan, VT:ssa profetoimisensa yhteydessä:

"Näin sanoo Herra (JHWH)... ".

Profeetoissa vaikuttava henki ei ole monikko, ei siitäkään huolimatta että edellä mainituissa jakeessa ainakin näennäisesti vaikuttaa olevan kyse useasta hengestä. Lähinnä on niin, että Jumalan Henki vaikuttaa siellä missä on Jumalalta saatua kutsumusta sekä alttiita sydämiä. "Profeettain henget" on kirjoitettu monikkomuotoon, koska asiayhteydessä on kyse useasta profeetasta eikä vain yhdestä. Armolahja heissä oli profetoiminen ja se ilmeni eri tavoin, mutta Henki oli heillä sama (1.Kor.12:4). Profetoimisen heissä vaikutti yksi ja sama Henki (1.Kor.12:11).

Herran enkeli ilmoitti Sakariaalle, että hänen tuleva lapsensa olisi oleva täynnä Pyhää Henkeä ennen kuin hän syntyisi ja että hän on kulkeva Elian hengessä (Luuk.1:13-17). Ilmoitus ei tietenkään tarkoittanut sitä, että Johanneksella oli kolme henkeä (Johanneksen henki + Elian henki + Pyhä Henki), vaan se tarkoitti että Johanneksen hengessä vaikutti sama voimavaikutus mikä Eliassakin (Luuk.1:17).

Tuota voimavaikutusta kutsutaan Pyhäksi Hengeksi, isoilla alkukirjaimilla (P ja H) koska kääntäjät uskovat että kyseessä on Jumalan kolmas persoona. Kääntäjät kyllä tietäjät varsin hyvin että kreikkalaiset alkutekstit ei kirjoitettu lainkaan pienillä kirjaimilla, vaan ainoastaan isoilla. Tästä voimme tehdä sen johtopäätöksen, että Pyhä Henki sai ison P:n ja ison H:n kutsumanimeensä puhtaasti tulkinnallisista syistä, eikä siksi että se olisi ollut niin alkuteksteissä. Pyhä Henki (pneuma hagion) ei itse asiassa ole mikään persoonanimi, vaan se on viittaus henkeen (voimavaikutukseen) mikä on pyhä. Kukaan ei Raamatussa koskaan puhunut Pyhälle Hengelle. Kukaan ei edes koskaan ylistänyt Pyhää Henkeä, vaikka tätä nykyä monet harhautuneet uskovaiset rukoilevat ja ylistävät Pyhää Henkeä. Väärät opetukset on pitänyt siitä asiasta huolen, ja se on surullinen tosiasia.

On olemassa vain yksi Jumalalta saatu voimavaikutus. "Henki on sama" (1.Kor.12:4). Sama voimavaikutus vaikuttaa kaikissa oikeissa profeetoissa, mutta ei lainkaan valheprofeetoissa.

Voimavaikutus tulee välillä esiin voimakkaammin ja välillä heikommin, riippuen kenestä profeetasta on kyse. Voitelu tulee heikommin esille niiden profeettojen kautta, jotka ovat vasta siirtyneet palvelutehtäväänsä, ja voimakkaammin heidän kauttaan, jotka ovat olleet palvelutehtävässään pitempään. Konkarit ovat harjaantuneet palvelutehtäväänsä sellaisen elämäntavan kautta, jossa on vietetty runsaasti aikaa kirjoitusten äärellä ja erityisesti rukouksessa. Ennen kaikkea voidaan sanoa, että jokainen aito Jumalan profeetta tuli jossakin elämänsä vaiheessa osalliseksi Pyhästä Hengestä (Jumalan voimavaikutuksesta), mikä osaltaan vaikutti heissä kutsumuksen kautta, että he saivat Jumalalta jaettavia sanoja.

Profeetan tehtävä ei käsittääkseni ole mikään virka johon pitäisi pyrkiä koska niin tuntuu hyvältä. Tehtävä on Jumalalta saatu kutsumustehtävä eikä mikään ammatti. Ja siksi Paavalikin kysyy:

"Eivät suinkaan kaikki ole apostoleja? Eivät kaikki profeettoja?..." (1.Kor.12:29).

Profeetta on henkilö joka harrastaa profetoimista useammin. Mutta ei jokainen joka profetoi ole profeetta, sillä Raamattu sanoo että "te saatatte KAIKKI profetoida, toinen toisenne jälkeen, että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehotusta" (1.Kor.14:31). Ei edes edesmennyt saarnaaja David Wilkerson sanonut olevansa profeetta, vaikka monet hänen profetioistaan toteutuivat.

Kaikki profeetat eivät ole yhtä harjaantuneita (1.Sam.3:1-8). Jotkut profeetoista kuulevat Jumalan hengen äänen voimakkaammin ja selkeämmin kuin toiset. Harjaantuneisuudessa esiintyy eri voimakkuusasteita. Joten on ymmärrettävää, että ne jotka ovat enemmän sielullisia ja vähemmän hengellisiä, eivät kuule Jumalan ilmoitusta yhtä selkeästi:

"Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista. Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista" (1.Kor.13:9,10).

Joillakin profeetoilla "hengessä vaeltaminen" on intensiivisempää kuin toisilla. Ja toisinaan se voi merkitä primitiivistä elämäntapaa, heille jotka Jumalan kutsumana ovat hänen äänitorvenaan. Heistä yksi, Johannes kastaja,hän  eli alkukantaisesti erämaassa syöden metsähunajaa ja heinäsirkkoja (Mark.1:6). Hän oli Raamatun mukaan täynnä Pyhää Henkeä hamasta äidin kohdustaan saakka (Luuk.1:15). Siksi on helppo uskoa, että Johannes meni erämaahan oleskelemaan Hengen johdatuksessa (Mark.1:3-6). Jeesuskin lähti erämaahan, saman Hengen vaikutuksesta (Matt.4:1).

Koska myös Jeesuksen piti täyttyä Pyhällä Hengellä, jotta hänellä olisi ollut voima vapauttaa perkeleen valtaan joutuneet, hänestäkin sanotaan pyhässä kirjassa, että hän "palasi Hengen voimassa Galileaan" (Luuk.4:14). Tämän jälkeen hänet tavattiin nasaretilaisessa synagoogassa lukemassa ääneen profeetta Jesajan ennustusta joka viimein vihdoin noin 700 vuotta myöhemmin oli toteutunut Jeesuksen kohdalla:

"Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan Herran otollista vuotta". (Luuk.4:18,19).

Lisää kommentti

Asialliset viestit saavat jäädä, mutta asiattomat poistetaan. Toivomus on että kaikki kommentit liittyvät jollakin tapaa kirjoitettuun artikkeliin.


Turvakoodi
Päivitä