Oletko sinäkin sitä mieltä että helvetillä pelottelua ei pitäisi sallia? Onko kyse edes pelottelusta jos joku kertoo jollekin jonkun tosiasian? En usko että yhdenkään uskovaisen tarkoitus on pelotella helvetillä, vaan ainoastaan varoittaa siitä. Pelotteliko Jeesus helvetillä kun hän puhui siitä, vai varoittiko hän ainoastaan? Tekikö Jeesus rangaistavan teon kun "pelotteli" sillä, millä monien mielestä ei saa pelotella? Oliko Jeesuksella syytä pelotella helvetillä?

 

Kuvittele seuraavanlainen skenaario:

Ajat henkilöautolla pimeässä ja sinulla on lapsia kyydissä. Lähestyt romahtanutta siltaa josta on putousta mereen kymmeniä metrejä. Et tulisi näkemään ajoissa että se on romahtanut koska "tilannevauhti" on liian kova. Mutta onneksesi näet sillan edessä jonkun henkilön joka heiluttelee sinulle käsiään varoitusmerkiksi siitä, että matkanteon kannattaisi lopettaa. Sinä pysähdyt. Kysyt häneltä: "Mikä on hätänä?". Varoittelija sanoo sinulle, että jos jatkat matkaa tulet syöksymään auton kanssa mereen. Mitä sinä tuossa tapauksessa tekisit? Sanoisitko hänelle näin: "Minulla on lapsia kyydissä ja sinä pelottelet heitä kuolemalla ja vaaralla. Pitäisi säätää lain jonka kautta pelottelusi on kielletty, sillä lapset pelkäävät nyt". Ja sitten sinä jatkat matkaa välittämättä varoituksesta?

Kuka välitti kyydissä olevista enemmän? Se, joka vastusti pelottelua, vai se joka varoitti vaarasta?

 

Tapahtumasta (tuhoutumisesta) on tehty fyysinen paikka (kadotus) liian usein:

Myönnän toki että UT:ssa on paikoin käännösvirheitä kun on menty kääntämään "apoleia", "apollumi" ja "katakrino"-sanoja kadotukseksi, vaikka kaksi ensimmäistä sanaa viittaa esim. "tuhoon tai häviöön, kun taas kolmas sana, "katakrino" , viittaa tuomioon.

Edellämainittu asia ei tietenkään poissulje sitä tosiasiaa että Raamattu (ja eritoten alkutekstit) joissain paikoissa antaa ymmärtää, että kyse on jostain fyysisestä rangaistuspaikasta. Palaan pian asiaan.

Sana "kadotus" esiintyy  Uudessa Testamentissa joitakin kertoja perusteettomasti huonona käännöksenä, sillä alkuteksteissä ei noissa kohdin viitata lainkaan fyysiseen paikkaan, vaan tapahtumaan (häviöön ja tuhoon). Virhe on tapahtunut ainakin seuraavissa kohdissa, vanhassa suomalaisessa kirkkoraamatussa (1938):

Mat.7:13, Mat.18:14, Mark.16:16, Luuk.9:25, Apt.8:20, 1.Kor.1:18, 1.Kor.11:32, 2.Kor.2:15, 2.Kor.4:3, Fil.3:19, 2.Tess.2:10, 1.Tim.6:9, Ilm.17:11.

 

Tuonela ja Helvetti on sittenkin olemassa:

Jos nyt on olemassa näinkin paljon "tahallisia" käännösvirheitä (edellämainitut jakeet), niin onko Raamatussa (sen alkuteksteissä) minkäänlaisia todisteita siitä, että Jeesus varoitti jostakin fyysisestä paikasta jota me kutsumme nimellä "helvetti"? On. Tässä niitä on:

Matt.25:41 Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.

Matt.13:41,42  Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta, ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.

Myös Jeesuksen vertaus rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta (Luuk.16:19-31) todistaa ihmisen henkiruumiin olemassaolosta ja että se saattaa joutua "kadotukseen", "helvettiin", "manalaan", "tuonelaan", tai mitä nimeä käytämmekään. Mutta onneksemme meillä on Jeesus, Jumalan Poika, joka voi pelastaa meidät. Toiset sanovat että kyse oli ainoastaan vertauksesta. Mutta vaikka olisikin, niin mikä oli vertauksen opetus ja tarkoitus? Jeesushan puhui paljon vertauksilla silloin kun hän halusi opettaa kanssaa hengellisistä totuuksista. Kyllä kait tuollakin vertauksella oli jokin syvällisempi merkitys.

Käsitykseni on - Raamatun kokonaisilmoitukseen vedoten, sekä tieteen teorioihin (mikä ei tähän kirjoitukseen mahdu) - että tuonela (manala) on helvetin esikartano, ja että kyseinen paikka ympäröi tulijärven.

 

Tuonelan (Manalan) olemassaolon todisteet löytyvät täältä:

Snl.15:24, Jes.5:14, Jes.14:9, Jes.14:11, Ps.139:7-8, Aamos 9:2, 1.Sam.2:6, 1.Kun.2:6, 1.Kun.2:9, Hes.32:18, Hes.32:21, Hes.32:23, Luuk.10:15, Mat.12:40, Ef.4:9.

 

Lisää todisteita niille uskoville, jotka eivät enää tiedä miksi me evankelioimme "kadotettuja":

Ilm.19:20 "Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet; ne molemmat HEITETTIIN ELÄVÄLTÄ TULISEEN JÄRVEEN, joka tulikiveä palaa."

Ilm.20:15 "Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se HEITETTIIN TULISEEN JÄRVEEN."

Mark.9:43 "Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet tallella, joudut HELVETTIIN, SAMMUMATTOMAAN TULEEN."

Mark.9:45 "Ja jos sinun jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että jalkapuolena menet elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat jalat tallella, HEITETÄÄN HELVETTIIN."

Mark.9:47 "Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, HEITETÄÄN HELVETTIIN...".

Kolme viimeksi mainittua jaetta käyttää sanaa "helvetti" siinä missä alkusanat käyttävät sanaa "gehenna" (G1067). Gehenna oli Hinnomien poikien hautausmaa. Joten ei ihme että Jehovan todistajat eivät usko että koko helvettiä on olemassakaan koska Jeesus käytti vertauskuvannollista sanaa helvetistä. Mutta he eksyvät. He eivät ymmärrä sitä, ettei Jeesuksella olisi ollut mitään järkeä varoittaa helvetistä, ellei se olisi rangaistuksen paikka jossa on fyysistä kipua (henkiruumille).

Ja ylipäätänsä: Mitä järkeä on lähettää Messiaan pelastamaan maailman mikäli helvettiä ei olisi olemassakaan? Mistä Jeesus pelasti meidät? Mistä hän pelastaa jos ei ole mitään mistä pelastaa? Ei olisi mitään järkeä sanoa, että ne joiden nimet ei ole kirjoitettu elämän kirjaan, joutuvat tuleen heitettäväksi (Ilm.20:15) jos koko tulta ei ole olemassakaan.

Tiedemiesten mukaan tulta ja tulikiveä on maan alla (manalassa... maan-alla). Todisteena siitä on tulivuoret jotka välillä yskäisee sitä ulos (tulivuorenpurkaukset). Ja tiedemiesten mukaan maapallon ytimessä on sulaa laavaa - eli siellä on tulijärvi. Ja viimeisen tuomion jälkeen tapahtuu seuraava asia kaikille niille, jotka eivät usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, eivätkä tahdo elä taivaallisen Isän tahdon mukaan:

"Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se HEITETTIIN TULISEEN JÄRVEEN" (Ilm.20:15).

 

Kaikesta kirjoittamastani huolimatta:

Uskon että helvetti (gehenna) on fyysinen paikka, tulijärvi, ja että sen tuli ei sammu. Vaikka itse paikka on ja pysyy manalassa (=maan-alla) ikuisesti, niin en silti usko että pahat ihmiset kärsivät siellä ikuisesti. Silloinhan ei toteudu Jumalan sana jossa luvataan "tuhon" ja "häviön" jumalattomille. Asian ymmärtäminen on vaikeata, jos ei tutki Raamatun alkusanojen merkityksiä. Tuhoutuminen ja häviäminen (apoleia ja apollumi) on jo itsessään "iankaikkinen rangaistus" (Matt.25:46, 2.Tess.1:9). Ja on tietenkin täysin kohtuutonta uskoa, että Jumala sallisi ikuisen tulen kiduttavan pahoja ihmisiä miljardeja kertaa miljardeja vuosia, ja sekin olisi vasta yhtä lyhyt kuin ikuisuuden alku. 

Itse asiassa, Jeesus väläyttää vankila-vertauksessaan sitä mahdollisuutta, että sieltä on mahdollisuus päästä pois (annihilaation kautta?), mutta vasta sitten, kun on kärsinyt tekojensa mukaan (Ilmeisesti se, joka on tehnyt paljon pahaa kärsii pidemmän ajan kuin se, joka on tehnyt vähemmän pahoja asioita):

"Minä sanon sinulle: sieltä et pääse, ennen kuin maksat viimeisenkin rovon" (Luuk.12:59).

Ei ole mitään mieltä sanoa, että vankilasta ei pääse pois, ennen kuin on maksanut syntivelkansa, mikäli sieltä ei koskaan pääsisi pois. Niin hän nuo maallisetkin tuomioistuimet tekevät; he langettavat eri pituisia rangaistuksia rikoksen tekijöille, riippuen siitä mitä on tehty ja kuinka paljon. Kaikki eivät saa yhtä pitkää kakkua. Miksi Jumala joka on oikeudenmukainen antaisi kaikille yhtä pitkän kakun? Se olisi epäoikeudenmukaista!

Täällä kerrotaan meille milloin viimeinen ropo on maksettu:

"Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa" (2.Kor.5:10). 

Viimeinen velka on maksettu kun velallinen on saanut sen mukaan mitä hän on eläessään tehnyt.

Jeesus "maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan" (Matt.16:27). Ei sen enempää eikä vähempää.

Lisää kommentti

Asialliset viestit saavat jäädä, mutta asiattomat poistetaan. Toivomus on että kaikki kommentit liittyvät jollakin tapaa kirjoitettuun artikkeliin.


Turvakoodi
Päivitä