Kaikki kansat jaotellaan Raamatun metaforisessa kerronnassa vuohiin ja lampaisiin (Matt.25:32). Lampaat asetetaan Ihmisen Pojan oikealle puolelle, mutta vuohet vasemmalle puolelle (Matt.25:31-33). Jeesus on kertomuksessaan vuohien ja lampaitten Kuningas, ja hänellä on siinä tuomiovalta (Matt.25:34,41). Samalla hän on kuitenkin myös hyvä paimen (Joh.10:11,14). Ilmenee ettei hän ole paimen vuohille, vaan ainoastaan lampaille, vaikka hän niitä erottelee toisistaan.

Hän kutsuu oikealla puolellaan olevia lampaitaan Isänsä siunatuiksi (Matt.25:34). Mutta vasemmalla puolella olevia vuohia hän ei kutsu siunatuiksi. Ei siitäkään huolimatta, että he kutsuivat häntä Herraksi (Matt.25:44). Kuinka se on mahdollista, ettei hän siunannut heitä, vaikka he tunnustivat hänet Herraksi? Eikö Raamattu sano, että jos me tunnustamme Jeesuksen Herraksi, me pelastumme? (Room.10:9). Annetaan Jeesuksen vastata meille, miksi suullinen tunnustus Jeesuksen herruudesta ei riittänyt pelastamaan vuohet:

"Ei jokainen, joka sanoo minulle: "Herra, Herra!", pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon" (Matt.7:21).

Kun jatkamme Jeesuksen kertomuksen tutkimista, havaitsemme että lampaat olivat ne, jotka rakastivat lähimmäisiään hyvillä teoilla (Matt.25:33- 40), kun taas vuohet olivat ne, jotka eivät rakastaneet lähimmäisiään hyvillä teoilla (Matt.25:41-43), eivätkä siten rakastaneet edes Jeesusta (Matt.25:44,45).

 

Yksipuolista julistusta jossa ei kerrota koko totuutta:

Monet uskovaiset luulevat rakastavansa Jeesusta ja lähimmäisiään ilman hyviä tekoja, koska heille on sanottu ja saarnattu vuosikaudet, että "kun rukoilet tämän rukouksen sinä olet pelastunut". Asia voi kuitenkin olla monien kohdalla toisin. Sillä "... sellainen kun hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa" (1.Joh.4:17). Ja varma on, ettei edes kaikki ne, jotka sanovat olevansa uskovaisia, ole uskovaisia. Uskovaisuus määräytyy sen mukaan olemmeko IHAN OIKEASTI niitä jotka uskomme kaiken todeksi mitä Jumala ja Jeesus ovat puhuneet.

Uskoville (ja jumalattomillekin) on vuosikymmenet opetettu kirkoissa ja seurakunnissa, että he eivät ole pelastuneet itsensä tai tekojensa kautta. Se on kyllä totta, ettemme ole pelastuneet tekojemme kautta (Ef.2:8,9). Mutta totuutena se on vain osatotuus, ja mikäli se otetaan vastaan koko totuutena ilman siihen liittyviä osatotuuksia, se voi opinkappaleena johtaa uskosta luopumiseen. Niin on monille käynyt, kun eivät "uskostaan" huolimatta löytäneet elämäntarkoitusta jota olivat etsimässä. Siksi meillä on paljon niitä jotka ovat uskostaan luopuneet. Elämäntarkoitus löytyy ainoastaan silloin kun rakastetaan lähimmäisiämme (hyvien tekojen kautta) Jumalan käskyjen mukaisesti.

Yksipuolista totuutta on ihmisille kuitenkin julistettu, koska papit ovat ottaneet kaksi jaetta Raamatusta, irrottaneet ne asiayhteydestään ja julistaneet niitä ilman että liitäisivät siihen aihepiirin kokonaisilmoitus. Kirjoitan siis myös saman lantin toisesta puolesta. Kun huomioimme aihepiirin kokonaisilmoitus, meille selviää pian, ettei ole olemassakaan mitään uskoa ilman tekoja.

Niitä jakeita joita saarnamiehet saarnaavat, ikään kuin ainoana totuutena, ovat seuraavat kaksi jaetta:

"Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi" (Ef.2:8,9).

Yleensä käy niin, ettei sitä seuraava jaetta huomioida lainkaan:

"Sillä me olemme hänen tekonsa, LUODUT KRISTUKSESSA JEESUKSESSA HYVIÄ TÖITÄ VARTEN, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme" (Ef.2:10).

 

Jos pystyt: Tee hyviä tekoja lähimmäisillesi:

Voidaanko me Jeesuksen kertomuksen perusteella väittää että hyvät teot ovat välttämättömiä, jotta voisimme olla hänen lampaitaan ja sitä kautta myös pelastua? Vastaus on "kyllä", ja vain harvoin "ei".

Hyvät teot eivät ole välttämättömät silloin kun emme pääse toteuttamaan niitä. Mutta mikäli pystymme tekemään hyviä tekoja, mutta emme tee niitä, se todistaa meidän uskomme kuolleeksi. Ja siksi Raamattu myös sanoo, että jos ymmärrämme tehdä hyvää, mutta emme tee, se on meille synniksi (Jaak.4:17). Usko on kuollut ilman tekoja (Jaak.2:17,26). Ilman hyviä tekoja on uskovaisuus pelkkää kuollutta uskontoa! Oletko asiasta samaa mieltä?

 

Kaikki uskovaiset eivät ehdi tehdä hyviä tekoja "pelastuneen"-statuksessa, ja silti he voivat pelastua:

Ryöväri ei ehtinyt tehdä ristillä yhtään ainoata hyvää tekoa ennen kuolemaansa. Hänhän oli naulattu kiinni puupaaluun jossa todennäköisesti oli myös poikkipuu käsiä varten. Tai jos tarkkoja ollaan, niin hän ehti tehdä ainakin yhden hyvän teon. Hän tunnusti Jeesuksen herruuden, tunnustamalla että Jumalan Pojalla oli oma valtakunta tuonpuoleisessa (Luuk.23:42). Tuollainen epämääräinen tunnustus riitti sillä kertaa hänen pelastuksekseen (Luuk.23:43). Jeesus näki mielenmuutoksen tehneen sydämen.

Toiset ihmiset näkivät ainoastaan ryövärin pintapuolen, ja sellaisenaan pahan, koska oli ehkä vain muutamia tunteja aikaisemmin pilkannut Jeesusta sen toisen ryövärin kanssa (Matt.27:44). Ryöväri teki kuitenkin mielenmuutoksen (ns. "parannuksen"), ja se riitti, koska ei ollut kykeneväinen irrottamaan itseään alas ristiltä. Hänelle ei annettu uskoon tulon jälkeen paljon elinaikaa hyviä tekoja varten. Joten ei häneltä myöskään paljon vaadittu. Hän ei myöskään ehtinyt kastattaa itseään, eikä ehtinyt rukoilla "pelastusrukousta" kirkon alttarilla. Mutta hänen alttarinsa oli Jeesuksen ristin läheisyydessä. Olisi se toki voinut olla kotonakin, tai ulkohuussissa, riippuen nyt siitä, missä se uskoontulo kulloinkin ihmisille tapahtuu. Hänen puhdistuksensa entisistä synneistä tapahtui hänen omalaatuisen tunnustuksensa myötä.

 

Eikö se ole armosta pois lankeamista kun vaaditaan jopa tekoja?

Esitän vastakysymyksen: Voiko Jeesus olla väärässä? Jos hän ei voi olla väärässä, niin miten hän voi siinä tapauksessa kuninkaana kirota ihmisiä "iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleilleen", sen perusteella etteivät rakastaneet lähimmäisiään teoillaan? (Matt.25:41). Jos nuo vertauksen itsekkäät ihmiset olisivat tajunneet että usko ilman tekoja on kuollut, he olisivat saattaneet olla pelastuneita uskon kautta.

Eivät ne tekojen vaatimukset mitään armoa pois ota, sillä hyvät teot todistavat uskon eläväksi, koska ELÄVÄ USKO vaikuttaa meissä halun tehdä niitä. Usko ei ole todistettu eläväksi ilman hyviä tekoja. Siksi Jeesus sanoi että "jokainen puu tunnetaan hedelmästään" (Luuk.6:44). Me olemme noita puita. Ja Kristuksen seurakunta on "metsä" jossa on monta puuta.

 

Vanhurskaaksi (oikeamieliseksi) uskon ja tekojen kautta:

Hyvät teot eivät itsessään vanhurskauta meitä. Sitä mieltä oli ainakin Paavali (Tiit.3:5, Gal.2:21). Mutta Jaakob oli hiukan toista mieltä (Jaak.2:21,24,25), ainakin näennäisesti, sillä näennäiset ristiriidat aiheutuvat siitä miten kukin ihminen tulkitsee nuo jakeet:

Jakeet voi tulkita väärin jos ne irrotetaan asiayhteydestään, ja mikäli ei huomioi kontekstin jakeita, 22 ja 23. Jaakob paljastaa meille noiden kahden jakeen välityksellä, mitä hän loppujen lopuksi tarkoitti asialla:

"... TEOISTA USKO TULI TÄYDELLISEKSI: ja niin toteutui Raamatun sana: "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi..." (Jaak.2:22,23).

Tuosta huolimatta lain pitäminen, esim. Jumalan rakastaminen ja pitäminen yhtenä (5.Moos.6:4,5), voi koitua ihmisille vanhurskaudeksi (5.Moos.6:24,25). Se on ensikädessä kuitenkin usko joka vanhurskauttaa ihmiset (Room.10:10, Gal.2:16, Gal.3:11). Hyvät teot voivat toki vanhurskauttaa, mutta ainoastaan sillä edellytyksellä, että teot tapahtuvat uskon vaikutuksesta.

Usko ei ole koskaan täydellinen ilman tekoja (Jaak.2:22,23). Ja siksi Jaakob oli sitä mieltä että usko ilman tekoja on voimaton (Jaak.2:20), ja peräti kuollut (Jaak.2:26).

 

Voimattomasta uskosta elävään uskoon:

Oletko kyllästynyt voimattomaan uskoon? Se saattaa johtuu siitä, ettet ole tehnyt uskoasi täydelliseksi tekojen kautta (Jaak.2:22,23). Älä väheksy hyvien tekojen tarpeellisuutta, tai muitten ihmisten rakastamista niiden kautta. Jeesushan ei tehnyt paljon muuta kuin hyviä tekoja, ja hän on tietenkin elämällään kaikkien uskovien esikuva.

Pistäkäämme uskomme koetukselle tekojen kautta, sen sijaan että nurisimme Jumalalle siitä, ettei mitään tapahdu. Jumalahan tekee jatkuvasti jotakin siellä missä on alttiita sydämiä. Jos uskomme ei ole koskaan koetuksella, se ei koskaan vahvistu tai etene siihen pisteeseen, että uskon kautta parannamme sairaita Jeesuksen nimessä (Mark.16:17).

Et tarvitse parantamisen armolahjoja parantaaksesi sairaita. Riittää että sinulla on uskoa (Mark.16:17,18, Mark.11:24). Jeesus sanoi, "Pitäkää usko Jumalaan", silloin kun opetuslapset ihmettelivät miten se kirottu viikunapuu niin äkisti kuivettui kuoliaaksi (Mark.11:22). Se tapahtui uskon kautta.

Uskovien voimattomuus saattaa myös johtua siitä, etteivät ole täynnä Pyhää Henkeä. Mutta se on jo toinen aihepiiri, mikä ei nyt tähän kirjoitukseen mahtunut. Pohjimmiltaan kuitenkin uskon, että tuo hukassa oleva voima on kaikilla "voimattomilla" tosiuskovilla piilevänä, ja että se pitää ainoastaan aktivoida uskon kautta.

 

Hyvien tekojen vaatimus korostuu Raamatussa:

On paljon jakeita Raamatussa jotka viittaavat vahvasti siihen ketkä ovat pelastuneet. Ja suurin osa noista jakeista antavat viitteitä siitä että hyvät teot ovat keskeisessä roolissa pelastuksen kannalta. Teen niistä tässä luettelon. Otan luetteloon mukaan parannuksen tekeminen (mielenmuutoksen joka liittyy uskomiseen) koska se ennemmin taikka myöhemmin heijastaa ulos myös hyviä tekoja. Huomioi että tämä ei ole mikään kaikenkattava lista, vaan siitä puuttuu monia jakeita joissa kehotetaan hyviin tekoihin ja rakkauteen yleensäkin. Joka tapauksessa hyvät teot kuuluvat kristinuskoon ja pelastukseen. Jumala selvästikin vaaatii hyviä tekoja kaikilta niiltä. jotka sanovat uskovansa. Ja tässä on siitä todisteita, teidän omasta Raamatustanne:

"Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon" (Matt.7:21).

"Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle" (Matt,3:2).

"Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä..." (Matt.3:8).

"... ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista" (Luuk.24:47).

"Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan" (Apt.2:38).

"Ja me olemme kaiken tämän todistajat, niin myös Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka häntä tottelevat" (Apt.5:32).

"Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin" (Matt.5:44,45).

"Te olette minun ystäväni, jos teette, mitä minä käsken teidän tehdä" (Joh.15:14).

"Sillä jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini" (Matt.12:50).

"Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Minun äitini ja veljeni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sen mukaan tekevät" (Luuk.8:21).

"Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi", niin te hyvin teette..." " (Jaak.2:8).

"Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat" (Matt.7:12).

"Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tahi tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan" (Matt.12:33).

"Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat..." (Luuk.6:27).

"Ja niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille" (Luuk.6:31).

"Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille" (Luuk.6:35).

"Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset" (Jaak.4:8).

"Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen" (Joh.5:28,29).

"Tämä sana on varma, ja minä tahdon, että sinä näitä teroitat, niin että ne, jotka Jumalaan uskovat, ahkeroisivat hyvien tekojen harjoittamista. Nämä ovat hyviä ja hyödyllisiä ihmisille" (Tiit.3:8).

"Katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan" (Ilm.22:12).

"Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa" (1.Joh.3:18).

"Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys" (Matt.25:30).


 

Muistatko mitä luit? Testaa muistiasi suorittamalla tentin.

 

Lisää kommentti

Asialliset viestit saavat jäädä, mutta asiattomat poistetaan. Toivomus on että kaikki kommentit liittyvät jollakin tapaa kirjoitettuun artikkeliin.


Turvakoodi
Päivitä