Miksi Vanhassa Testamentissa paastottiin?

Syitä oli monta. Se saattoi liittyä surutyöhön (Ps.35:13, 2.Sam.1:12), sielun kuritukseen (3.Moos.23,32), Jumalan määräykseen (3.Moos.23,32), varjeluksen saamiseen rukouksien kera (Esra.8:21,23). Vanhassa Testamentissa jotkut paastosivat syntien anteeksisaamiseksi, ei ainoastaan muiden ihmisten syntien tähden (5.Moos.9:15-19), vaan myös omien syntien tähden (1.Kun.21:27). Ainoa pakollinen paasto Vanhassa Testamentissa oli Sovituspäivän paasto (3.Moos.16:29-34, 3.Moos.23:26-32, 4.Moos.29:7). Joten voidaan hyvällä syyllä sanoa että VT:n aikajanan aikana paastottiin, ei ainoastaan vapaehtoisista syistä, vaan myös pakollisista.

 

Miksi ihmiset paastosivat Uudessa Testamentissa?

 

JUMALAN PALVELIJOIDEN PAASTON SYY:

"... kaikessa me osoittaudumme Jumalan palvelijoiksi: ...paastoissa..." (2.Kor.6:4,5).

Asia ei ole täysin selvä miksi he paastosivat (noissa jakeissa). Vastaus paastoamisen syyhyn on siis löydettävä jostain muualta, vaikkakin rivien välistä voisi tehdä sellaisen tulkinnan, että he paastosivat koska olivat Jumalan palvelijoita. Mutta syy Jumalan palvelijoiden paastoon täytyy olla syvällisempi, jotta paaston merkitys olisi suurempi. Vaikuttaa siltä että Jumalan palvelijoiden tahtoon kuuluu välillä paastota hengellisten voittojen saamiseksi.

 

APOSTOLI PAAVALIN PAASTON SYY:

"Ja hän oli kolme päivää näkemätönnä, ei syönyt eikä juonut" (Apt.9:9).

Siihen aikaan kun Paavalin nimi oli vielä Saulus, Jeesus ilmestyi hänelle lähellä Damaskoa. Hän sokeutui Jeesuksesta lähtevästä kirkkaudesta ja talutettiin Damaskoon jossa hän oli, entisenä seurakunnan vainoajana, mielenmuutoksen paikalla. Hän oli kolme päivää sokeana, eikä syönyt eikä juonut sinä aikana. Käytännössä hän oli kuolemaisillaan, koska kolme päivää ilman nestettä on jo vaarallisen pitkä. Paastolla hän mitä ilmeisemmin halusi osoittaa Jumalalle katumusta ja armon anelua, vaikka hän myös rukoili (Apt.9:11). Kolme päivää paaston aloittamisesta Ananias tulee Herran lähettämänä Sauluksen tykö, laittaa kädet hänen päällensä, jolloin Saul sai näkönsä jälleen, nousi ylös ja otti vesikasteen (Apt.9:1-19).

 

APOSTOLI PAAVALIN PAASTON SYY:

"...paljon paastonnut..." (2.Kor.11:27).

Asiayhteydessä ei ole mainintoja siitä, miksi hän oli paljon paastonnut.

 

NAISPROFEETTA HANNAN PAASTON SYY: 

"Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä päivää" (Luuk.2:36,37).

Varsinaista paastoamisen syytä ei kerrota asiayhteydessä, joten asia jää tulkinnanvaraiseksi. Hänen sanotaan sekä rukoilleen että paastoneen, aivan kuten Paavali teki uskoon tulemisensa jälkeen (Apt.9:9,11). Ja tästä syystä uskon, että paasto on eräänlainen syvällisempi palvonnan muoto (jossa koko sydän/mieli on mukana) ja jonka uskon edesauttavan rukousvastauksien saamista silloin kun lähestytään Jumalaa. Jakeista saa sellaisen käsityksen että Hanna (tai kirjoittaja) piti paastoa Jumalan palvelemisena, silloin kun siihen oli liitetty myös rukoileminen.

 

JOHANNES KASTAJAN OMIEN OPETUSLASTEN PAASTOAMISEN SYY: 

"Me ja fariseukset paastoamme paljon; miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?" (Matt.9:14).

Johannes kastajan opetuslapset esittivät kysymyksen Jeesukselle, jolloin Jeesus kertoi, että häävieraat eivät voi surra niin kauan kun ylkä on heidän kanssaan, ja että he paastoavat vasta sitten kun ylkä on otettu pois heidän keskuudestaan. Tästä opetuksesta voi tehdä ainakin sen johtopäätöksen, että he joskus paastosivat jopa surusta. Johannes kastajan opetuslasten paaston syy ei selviä yhtä hyvin kuin “häävieraiden”.

 

JEESUKSEN KRISTUKSEN PAASTOAMISEN SYY:

"Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, tuli hänen lopulta nälkä" (Matt.4:2).

Jae ei itsessään paljasta Jeesuksen paaston syytä, mutta jos lukee sen asiayhteydessään (Matt.4:1) niin selviää että hän todennäköisesti halusi oman henkensä pysyvän vahvana Perkeleen kiusauksien aikana (mm. paaston avulla); sillä joka lihassa kärsii lakkaa syntiä tekemästä (1.Piet.4:1). Jeesus ei toki koskaan tehnytkään syntiä (1.Piet.2:22), mutta "kiusaus" ei ole mikään kiusaus jos ei tunne mitään kiusausta. Siksi Jeesuksesta sanotaan että hän "on ollut kiusattuna samalla lailla kuin mekin", mutta ilman syntiä (Heb.4:15). 

 

JEESUKSEN KRISTUKSEN TOINEN PAASTOAMISEN SYY:

"Sitten Jeesus täynnä Pyhää Henkeä palasi Jordanilta; ja Henki kuljetti häntä erämaassa, ja perkele kiusasi häntä neljäkymmentä päivää. Eikä hän syönyt mitään niinä päivinä, mutta kun ne olivat päättyneet, tuli hänen nälkä" (Luuk.4:1,2).

Tähän tulee pitkälti sama vastaus kuin Matt.4:2:n selityksessä (yläpuolella), sillä kyse on samasta tapahtumasta.

 

ANTIOKIASSA KOKOONTUVAN SEURAKUNNAN PAASTOAMISEN SYY:

"Ja Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, jota kutsuttiin Nigeriksi, ja Lukius, kyreneläinen, ja Manaen, neljännysruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, ja Saulus. Ja heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: "Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut". Silloin he paastosivat ja rukoilivat ja panivat kätensä heidän päällensä ja laskivat heidät menemään" (Apt.13:1-3).

Asiayhteydessä ei kerrota syytä paastoamiselle, mutta syy on luettavissa rivien välistä. Antiokian profeetat ja opettajat paastosivat ennen kuin Barnabas ja Saulus valittiin Jumalan valtakunnan työhön, mutta myös sen jälkeen. Mitä ilmeisemmin siinä etsittiin paaston avulla mm. Jumalan johdatusta.

 

PAAVALIN JA BARNABAAN PAASTOT LYSTRASSA, IKONIONISSA JA ANTIOKIASSA KOKOONTUVAN SEURAKUNNAN KANSSA:

"Ja julistettuaan evankeliumia siinä kaupungissa ja tehtyään monta opetuslapsiksi he palasivat Lystraan ja Ikonioniin ja Antiokiaan ja vahvistivat opetuslasten sieluja ja kehoittivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat: "Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan". Ja kun he olivat valinneet heille vanhimmat jokaisessa seurakunnassa, niin he rukoillen ja paastoten jättivät heidät Herran haltuun, johon he nyt uskoivat” (Apt.14:21-23).

Jälleen kerran Jeesuksen opetuslapset paastosivat kun he olivat valinneet uusia ihmisiä Jumalan valtakunnan työhön. Edellisen kerran se tapahtui lukua aikaisemmin (Apt.13:2).

 

YHTEENVETO:

Voidaan melko varmasti sanoa, että paastoamisen syyt Uudessa Testamentissa olivat mm. seuraavat:

1) Jumalan johdatuksen etsimistä omaan tai muiden ihmisten elämään.

2) Halusivat saada voimaa kiusausten voittamiseen, siten että kun "liha" on heikko, silloin ihmisen henki vahvistuu. Kyse on siis eräänlaisesta painopisteen siirtämisestä sielullisuudesta hengellisyyteen.

3) Jumalan kosketuksen etsiminen ja saaminen Pyhän Hengen kautta.

4) Hengellisten voittojen tavoittelu.

5) Paastoaminen oli (ja edelleen on) ominaista Jumalan palvelijoille koska se tehostaa rukousvoimaa. Voin todistaa sen myös omista kokemuksista.

 

Paaston hengellinen merkitys:

Paasto on rukouksien kera äärimmäisen hyvä keino kertoa Jumalalle että "nyt olen tosissaan" ja "en pärjää ilman sinun apuasi ja johdatustasi". Monet meidän rukouksistamme ovat pintapuolisia (vaikka emme aina sitä tiedostaisi), mutta kun sinä rukouksien lisäksi myös paastoat kiperien ja vaikeiden asioiden puolesta saat Jumalan vakuuttuneeksi siitä, että olet tosissaan; ja siitä syystä on myös odotettavissa Jumalalta jokin vastaus rukouksiin. Tämä voi välillä tulla hyvinkin nopeasti ja odottamattomalla tavalla.

Rukouksessa on aina enemmän voimaa silloin kun "lihallisuus" (mikä viittaa sielullisuuteen) on taka-alalla ja kun rukoilet hengellisenä ihmisenä hengellisen rukouksen. Oikeanlainen paasto lisää hengellisyytesi syvyyttä ja voimaa, sillä siinä sinä et etsi sitä mikä on sinulle mielekästä, vaan sitä mikä on Jumalan, ja sitä mitä hän tahtoo. Ei kukaan tahdo paastota, mutta silti me paastoamme mahdollisuuksiemme mukaan. Vai pitäisikö ennemmin sanoa että henki on altis, vaikka liha on heikko? (Matt.26:41, Mark.14:38).

Lisää kommentti

Asialliset viestit saavat jäädä, mutta asiattomat poistetaan. Toivomus on että kaikki kommentit liittyvät jollakin tapaa kirjoitettuun artikkeliin.


Turvakoodi
Päivitä