Mikä on Raamattu?

Raamattu on eräänlainen kirjasto, tai kirjakokoelma yksissä kansissa. Se on myös Jumalan ilmoitus ihmiskunnalle joka on tuotu esille Pyhän Hengen inspiraatiossa. Jokainen kirjoittaja on kirjoittanut mitä hän on saanut tiedoksi Jumalalta. Raamattu on käännöksenä Jumalan Sanaa vain siltä osin, kuin se on oikein käännetty ja oivallettu alkuteksteistä, silmälläpitäen sen kokonaisilmoitus. Yhdellä alkusanalla voi olla monta merkitystä. Siksi raamatunkääntäjien ja -tulkitsijoiden tehtävänä on löytää sen käännössanan, jonka kirjuri Pyhän Hengen innoittamana tarkoitti käytettäväksi. Ja sitä varten on myös tärkeätä käyttää hyväkseen etymologian tutkimusalan tietoa. Käännöstöitä tekevien pitäisi myös nykyistä paremmin huomioida kreikan kielioppisääntöjä jotta he eivät vahingossakaan laita käännöksiin persoonapronomineja, siellä missä pitäisi olla demonstratiivipronomineja. Asiasta olen kirjoittanut enemmän osoitteessa http://jumalaoppia.com/index.php/harhaopit/52-harhaoppi-pyha-henki-on-persoona

 

Kuinka monta ihmistä kirjoitti Raamatun?

Sitä ei kukaan voi varmasti sanoa. Mutta arviot ovat että kirjoittajia on ollut noin 40 ja mahdollisesti hiukan yli 40. Se kirjoitettiin yli 1600 vuoden ajanjakson aikana. Vanhan testamentin kirjoittajia oli noin 30 ja Uuden testamentin kirjoittajia noin 10. Paavali oli merkittävin UT:n kirjoittajista sillä hän kirjoitti siitä noin puolet.

 

Mitä tarkoitetaan alkutekstillä?

"Alkuteksti" on viittaus kirjoituksen varhaisimpaan asuun tai kopioon, ennen kuin siitä tehtiin käännös. Siten mikä tahansa suomenkielinen Raamattu ei ole "alkuteksti" vaan ainoastaan käännös varhaisimmista kirjoituksista. Jotkut sanovat että meillä ei ole alkutekstejä olemassakaan. Toiset sanovat että niitä on olemassa. Molemmat ovat oikeassa, riippuen mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Jos alkutekstillä viitataan esim. ensimmäiseen ja alkuperäiseen kirjoitukseen, ovat asian kieltäjät oikeassa. Mutta jos viitataan alkuperäisen kopioon, tai oikeastaan tuhansiin kopioihin siitä alkuperäisestä, niin jälkimmäinen ryhmä on oikeassa ja ensimmäinen väärässä. On epäuskottavaa että jostakin kirjoituksesta on olemassa tuhansia käsikirjoituskopioita, lähes identtisiä, ilman että olisivat kopioitu alunperin jostakin ensimmäisestä kirjoituksesta. Löydetyt käsikirjoitukset löytyvät hajallaan maailman eri kolkissa, kansalliskirjastoissa, museoissa ja luostareissa. Monet niistä on digitalisoitu ja laitettu näkyviin nettiin. Yksi niistä on Codex Sinaiticus joka on 300-luvulta ja joka on löytynyt Egyptistä, Pyhän Katariinan luostarista. Käsikirjoitukset on tätä nykyä löydettävissä digitalisoituna osoitteessa http://www.codexsinaiticus.org/en/

 

Mitä tarkoitetaan Raamatun kanonisoimisella?

Kanonisointi on viittaus siihen prosessiin jossa katolilaisen kirkon johtajat päättivät mitkä uskonnollisista kirjoista olivat Jumalan innoittamia ja mitkä ei. Tämän jälkeen hyväksytyt kirjat (73 kpl) jaettiin kahteen osioon, Uuteen- ja Vanhaan testamenttiin jotka laitettiin samojen kansien sisälle. Niistä muodostui se mitä kutsutaan Raamatuksi. On hyvä huomioida, että protestantit ovat ottaneet kanonisoiduista kirjoituksista, raamattujensa kansiin vain 66 kirjaa, toisin kun katolilaiset, joilla on käytössä kaikki 73 kirjaa. Prostestanttien pois käytöstä ottamilla kirjoilla on yhteinen nimi; Apokryfikirjat (engl. "apocrypha"). Suomenkielisinä ne ovat luettavissa mm. osoitteessa http://www.apokryfikirjat.com/

 

Onko Jumalan Sanassa ristiriitoja?

Jos Jumalan Sanalla tarkoitetaan alkutekstejä ennen käännöksiä, niin vastaan että niissä ei ole ristiriitoja. Mutta jos Jumalan Sanalla tarkoitetaan käännöksiä, niin niissä voi paikoittain esiintyä heikkoja tai huonoja käännöksiä, mikäli kääntäjät eivät ole välittänet tehdä sanatarkkoja käännöksiä vaan ovat tehneet dynaamisia käännöksiä. Raamatun niin sanotut "näennäiset ristiriidat" ovat hyvin pieni määrä kokonaisuudesta. Miksi sanon että ne ovat ainoastaan näennäisiä ristiriitoja? Siksi koska alkuteksteissä ei voi olla ristiriitoja. Myös siksi koska Raamattu (lähes aina käännöksenä alkuperäisistä kielistä) on Jumalan Sanaa vain siltä osin kuin se on oikein käännetty ja ymmärretty alkuteksteistä.

 

Voisitko antaa esimerkkejä Raamatun näennäisistä ristiriidoista?

Toki. Olisin voinut antaa enemmänkin esimerkkejä. Mutta nyt annan vain pari. Kaikki ristiriidat ovat ratkottu, ja siksi ne eivät ole ristiriitoja lainkaan, vaan ainoastaan näyttävät ristiriidoilta.

Esimerkki 1)

Matteuksen evankeliumin mukaan, molemmat ryövärit ristillä pilkkasivat Jeesusta (Mat.27:44). Mutta Luukkaan evankeliumin mukaan, toinen heistä pilkkasi Jeesusta (Luuk.23:39-41). Onko siinä ristiriita? Ei suinkaan. Jeesus roikkui ristillä noin 6 tuntia ja sinä aikana ehti tapahtua monenmoista mielenmuutosta ja itsetutkiskelua ryövärien sydämissä (itseensä menemistä). Ryövärit tiesivät että he pian kuolisivat. Tämän seurauksena toinen heistä teki mielenmuutoksen, eikä enää pilkannut Jeesusta siinä vaiheessa kun Luukas oli kuuloetäisyyden päässä. Luukas kertoi siis myöhemmin omassa kirjoituksessaan mitä hän oli kuulemassa ja näkemässä. Matteus kirjasi myös ylös mitä kuuli ja näki. Koska heidän kertomuksensa hiukan poikkeaa toisistaan, se on elävä esimerkki siitä, että Matteus ja Luukas eivät olleet yksi ja sama todistaja, vaan kaksi eri todistajaa ja että he olivat, ainakin jossain vaiheessa, eri ajankohtana Golgatan kummulla silminnäkijöinä. Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen hiukan erilaiset todistukset, ovat minulle todisteena siitä, että Raamattu on tosi. Kertomukset olisivat tietenkin epäluotettavan oloiset, jos he olisivat kirjoittaneet asioista juuri samalla tavalla. Nyt heidän kirjoituksistaan kumpusi esiin myös omaleimaisuutta heidän erilaisten luonteensa takia, vaikka he kirjoittivat Pyhän Hengen inspiroimana. Eli yhteenvetona voidaan sanoa, että Luukas ei kuullut molempien pilkkaavan, mutta Matteus kuuli, koska sen kuuden tunnin aikana kuin Jeesus roikkui ristillä, he olivat siellä ainakin osan ajasta, eri ajankohtina.

Esimerkki 2)

Matteus, Markus ja Luukas kirjoittavat että Simon kantoi Jeesuksen ristiä. Mutta Johannes kirjoittaa että Jeesus kantoi itse omaa ristiään (Mat.27:32, Mark.15:21, Luuk.23:26, Joh.19:17). Asiassa ei kuitenkaan ole ristiriitaa sillä kyse on siitä, että Jeesus kantoi ensin omaa ristiään. Mutta hän teki sen vain jonkun matkaa, koska oli pahoinpitelyn tähden heikossa kunnossa. Tämän jälkeen he pakottivat ohikulkumatkalla olleen Simonin kantamaan ristiä loppumatkan.

 

Miten voi todistaa että kaikki on totta mitä on kirjoitettu Raamattuun?

Ei sitä voi todistaa koska se on puhtaasti uskon asia. Se mikä yhdelle on todiste, ei välttämättä ole todiste jollekin toiselle. Samanaikaisesti on monilla uskovilla sisimmässään varma usko siihen, että Raamatun lupaukset ovat totta. He ovat kokeneet monissa elämäntilanteissa että Jumala on rakkaus, tai että hän taivaallisena Isänä kuulee rukouksia ja vastaa niihin Jeesuksen nimen tähden, aivan kuten Raamattu asian ilmoittaa. Ei pitäisi liikaa miettiä, onko Raamattu totta vai ei, vaan ennemmin pitäisi elää Jumalan tahdon mukaan pyhyydessä ja puhtaudessa, jotta Raamatun lupaukset toteutuisivat oman elämänsä kohdalla. Sen jälkeen ei enää epäile Raamatun luotettavuutta. Itse olen omalla kohdallani huomannut, että Jumalan Sanan lupaukset ovat aina olleet pettämättömät, ja siksi en lainkaan epäile sen luotettavuutta. Olen kokenut Jumalan varjelusta, siunauksia ja rakkautta elämässäni. Tiedän henkilökohtaisella tasolla mihin uskon ja miksi siihen uskon. On olemassa muitakin seikkoja mitkä puhuvat vahvasti sen puolesta että Raamattu on totta. Niihin kuuluvat Raamatun kertomusten arkeologiset löydökset, sen ulkopuoliset historiakirjat, sekä useat kymmenet Jeesusta koskevat profetiat VT:n puolella, jotka toteutuivat UT:n puolella.

 

Mikä on paras suomenkielinen raamatunkäännös?

Vanhempi kirkkokäännös (1933/1938) on huomattavasti uskollisempi alkuteksteille kuin vuoden 1992. Vuoden 1992 käännös on liian dynaaminen, ja siinä on liiakseen yritetty tehdä silmille miellyttävämmän käännöksen tinkimällä luotettavuudesta. Vanha käännös on auttamattomasti vanhentunut kieliasultaan, eikä vastaa nykyajan pitkälle kehittynyttä kieltä. Mutta jatkan vanhan käännöksen tutkimista vielä jatkossakin. Tekijänoikeussyistä käytän sivustossani (jumalaoppia.com) pääosin tätä vanhaa käännöstä. Se on vapautettu tekijänoikeuksista, toisin kuin RK-käännös.

"Raamattu Kansalle"- käännökseen (1999/2012) olen myös tutustunut. Olen havainnut että siinä käytetään erinomaista suomenkieltä ja siinä on korjattu kymmenittäin heikkoja käännöskohtia joita esiintyy vanhassa kirkkokäännöksessä (1933/1938). Mutta siinäkin on joitakin heikkouksia joihin olen tutustunut.

Laitan tähän alapuolelle oman kokemukseni mukaan luotettavuusjärjestykseen sellaisista käännöksistä joita olen tutkinut. En nyt tällä erää kajoa sellaisiin käännöksiin joita en ole tutkinut kun vain vähän:

1) Raamattu Kansalle-käännös

2) Kirkkoraamattu 1933/1938

3) Kirkkoraamattu 1992

 

Mikä on paras englanninkielinen raamatunkäännös?

Riippuu siitä mitä pidetään hyvänä käännöksenä. Mikäli pidetään helposti luettu ja kauniisti kirjoitettua teksti tärkeimpänä, silloin olisi NIV (New International Version) hyvä käännös. Se on kuitenkin dynaaminen käännös, mikä ei ole kaikissa kohdin uskollinen heprean- ja kreikankielisille alkuteksteille. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että se on huono käännös, sillä se on kaikista huolimatta yksi parhaimmista dynaamisista käännöksistä. Sitä on helppo lukea ja ymmärtää, ja siksi se on myös erittäin suosittu.

Mikäli haluaa tinkiä mahdollisimman vähän sanatarkkuudessa, saattaisi NASB (New American Standard Bible) olla kaikesta paras vaihtoehto. Tämä onkin puhtaasti mielipiteeni, eikä ole välttämättä ehdoton totuus. NASB on aivan varmasti luotettavampi käännös kuin NIV, ja on kirjoitettu ymmärrettävään muotoon. Mutta niin on myös NIV kirjoitettu selkeästi ymmärrettävällä kielellä.

NASB pohjautuu Vanhan Testamentin osalta Masoreettiseen tekstiin, samalla tavalla kuin myös suosittu KJV (King James Version). Mutta Uuden Testamentin osalta NASB pohjautuu Nestle-Aland-revisioon (mikä on modernien käännösten suosituin ja eniten käytetty revisio). Sen sijaan KJV pohjautuu Textus Receptukseen. KJV:n suosio on hiipunut radikaalisti kääntäjien kesken viimeisen reilun sadan vuoden aikana. KJV:lla on kuitenkin vieläkin vankka kannattajajoukko, joista monet ovat "KJV-only"-uskovia.

 

Onko olemassa täydellisen hyviä raamatunkäännöksiä?

Täysin sanatarkkoja käännöksiä ei ole olemassa. Sanatarkkuutta on mahdotonta toteuttaa sataprosenttisesti erinäisistä syistä. Ja siksi voidaan varmuudella väittää, ettei täydellisiä käännöksiä ole olemassakaan. Monesti kääntäjille tulee kömmähdyksiä kun eivät noudata sanatarkkuutta, vaan soveltavat tekstin sekaan sellaisia sanoja joita alkuteksteissä ei esiinny, mutta jotka ikään kuin selittävät olemassa olevia sanoja. Tästä huolimatta lähes kaikkien käännösten eroavuudet ovat valtaosaltaan vain marginaaliset, eivätkä ne yleensä muuta kristinuskon keskeisiä oppeja.

On huomioitava, että monilla alkusanoilla on useita merkityksiä; parhaimmillaan useita kymmeniä. Siinä onkin kääntäjillä ollut tukalaa, kun ovat miettineet minkä käännössanan pitää ottaa käyttöön eri konteksteihin, tai mikä käännös vastaa eniten sitä asiaa, mitä kirjailija on tahtonut viestittää.

Käännöksiin on paljolti myös vaikuttanut isien perinnäissäännnöt, kääntäjien ennakkoasenteet (tai käännöskomiteoiden ennakkoasenteet), sekä mitä revisioita on käytetty kun käännöstöitä on tehty. Se mitä tekstiperheen revisiota on kulloinkin käytetty on aina vaikuttanut merkittävällä tavalla lopputulokseen.

 

Mikä on interlineaari?

Interlineaari on alkusanat siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät alkuteksteissä ja joiden alle (yleensä alle) on laitettu käytetyt käännössanat jotta näkisimme miten kukin alkusana on käännetty. Näiden kahden väliin on myös yleensä ujutettu transkriptiot vieraskielisistä sanoista. Interlineaari on siis tekstiosuus jossa jokaisen sanan alla on käännöskielen vastaava sana.

 

Mitä eroa on interlineaarilla ja käänteisellä interlineaarilla?

Ero on siinä, että interlineaari kertoo meille millainen lauseen rakenne oli alkuteksteissä (mikä on usein paljon vaikeampi ymmärtää koska sanat menevät silmissämme "oudossa järjestyksessä"), kun taas käänteinen interlineaari kertoo meille missä järjestyksessä sanat esiintyvät useimmiten käännöksissä. Käänteistä interlineaaria käytetään, jotta näkisimme helpommin mitä alkukielen sanaa käytettiin käännössanan kääntämisessä.

Alkuteksteissä ei ollut selkeitä lauseita. Nykyiset lauseet muodostuivat tulkintojen kautta. Kirjoittamisvaiheen ajankohtina ei ollut käytössä pisteitä eikä pilkkua, eikä myöskään isojen ja pienten kirjaimien sekakäyttöä, emmekä siten nähneet missä lause alkaa ja missä se loppuu. Siksi väittämäni "lauseen rakenne alkuteksteissä" on enemmänkin viittaus alkutekstien käännöksien lauserakennelmaan, eikä niinkään alkuperäiseen dokumenttiin.

 

Miten Raamattu voi todistaa että esimerkiksi Jeesus on Jumalan poika, ja mistä Raamatun kirjoittajat ovat saaneet tiedot?

Monet kirjoittajista olivat silminnäkijöitä ja he siis kirjoittivat siitä mitä he itse näkivät ja kuulivat. Kun paikan päällä oleva läsnäolija (esim. Johannes), kuulee Jeesuksen sanovan: "minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika' " (Joh.10:36), niin ei ole lainkaan mitään ihmeteltävää että Raamattu voi todistaa että Jeesus on Jumalan poika, etenkin kun hän on itse kirjoittanut osan tuosta Raamatusta.

Luukas kertoo korkea-arvoiselle Teofilukselle millä perusteella hän uskaltaa kirjoittaa asioita joita hän pitää totuudenmukaisina:

"Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista, sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka ALUSTA ASTI OVAT OMIN SILMIN NE NÄHNEET ja olleet sanan palvelijoita, niin OLEN MINÄKIN, TARKKAAN TUTKITTUANI ALUSTA ALKAEN KAIKKI, PÄÄTTÄNYT KIRJOITTAA NE järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus... " (Luuk.1:1-3).

He eivät osanneet olla puhumatta (ja kirjoittamatta) niistä suurenmoisista asioista joita he olivat saaneet itse kokea:

"... me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet" (Apt.4:20).

 

Mikä on Septuaginta?

Septuaginta on ikivanha kreikankielinen käännös Vanhan Testamentin heprealaisista alkuteksteistä. Jotkut sanovat että käännös on alunperin tehty joskus 300-200-luvulla, kun taas toiset sanovat että se on 200-100-luvulta. Vanha se on kumminkin, sillä se kirjoitettiin ennen Uuden Testamentin tapahtumia.

Tarkkaavaiset raamatuntutkijat ovat varmaan havainneet että UT:n kirjoittajat ovat pakostakin lukeneet Septuagintaa, tai saaneet siitä tietoa, koska monet UT:ssa esiintyvät VT:sta otetut lainaukset ovat käännetty enemmän Septuagintan mukaisesti kuin Masoreettisen tekstin mukaisesti?

 

Kirjoitettiinko Septuaginta klassisella- vai koinee-kreikalla?

Koinee-kreikalla. Myös Uusi Testamentti on kirjoitettu koinee-kreikalla.

Lisää kommentti

Asialliset viestit saavat jäädä, mutta asiattomat poistetaan. Toivomus on että kaikki kommentit liittyvät jollakin tapaa kirjoitettuun artikkeliin.


Turvakoodi
Päivitä